Rewind: Stressitön Syyskuu

Moikkelis moi! Mitenkäs teiän syyskuu on menny, etenki stressin osalta? Toivottavasti hyvin, eli että oisitte oppinu vähäsen tuntemaan ja hallitemaan sitä omaa stressiä paremmin. Anyway, lupasin kertoa teille tälleen kuun lopussa, miten mun stressitön syyskuu on menny, lähinnä mistä mulle on tullu stressiä, mitä oireita niistä on tullu ja mitä keinoja oon löytäny itelle lievittämään sitä stressiä. Eiköhän mennä suoraan asiaan.

Voitas alottaa ihan siitä, että kerron, mistä asioista mulle on tullu stressiä. Varmaan vahvimpana ja ensimmäisenä tulee mieleen koulu, opiskelu, niihin liittyvät asiat. Vaikka tykkäänki opiskelusta tosi paljon, lukion alotus ei oo silti sujunu mun osalta aivan ongelmitta. Oon valitettavasti joutunu tosi äänekkäälle luokalle ja oon kyllä huomannu, että se jatkuva meteli ja opiskelurauhan puute stressaa ja kuormittaa yllättävän paljon. Jotkut muutki asiat koulunkäynnissä on välillä vähän stressannu, esim. kokeet. Mulla oli eka koeviikko just edellisellä viikolla ja kieltämättä ne kokeet vähän stressas. Siitä päästäänki seuraavaan asiaan, joka on tuottanu mulle stressiä. Oon viime viikon ollu aika ikävässä flunssassa, sen verran kipeenä, että suurimmaksi osaksi sen takia en ees voinu lukkee kunnolla kokkeisiin ja varmaanki just sen takia ne kokkeet stressas normia enemmän. Ku ei voinu kunnolla lukia niihin, ja sitten myös jännitti, että pystyykö keskittyä kunnolla niin kauan ku se kokeen teko vaatii ja tuleeko esim. pää tosi kipeeksi, vaikka oli ottanu särkylääkettä. Muutenki tuosta sairaana olemisesta tuli stressiä, ku ei voinu oikeen kunnolla tehä mitään. Vieläki oon hieman kipiänä, mutta eiköhän tää flunssa tästä pikku hiljaa ala kääntymään parempaan suuntaan. Etenkin sairaana olemisen aikana korostu pari muutaki stressiä aiheuttavaa tekijää, nimittäin tunne siitä, että on koko ajan niin paljon hommaa muttei saa aikaseks mittään, ei saa tehtyä mittään, ja sitä kautta tullee myös tyytymättömyys itteesä. Kipeenä ollessa nuo korostu vielä enemmän entä ku jos ois ollu terveenä. Eli monenlaisista asioista on tullu stressiä ja oon huomannu sen, että nyt varsinki viime viikon ajan ku oli kipeenä, ni on stressannu varmaa enemmän entä koko muun kuukauen aikana yhteesä.

Noh, minkälaisia oireita stressi sitten on aiheuttanu mussa? Täytyy nyt kyllä aivan rehellisesti sanoa, että en oo ihan hirveesti ees kiinnittäny huomiota koko stressiin, mutta ku asioita tarkemmin miettii, ni kyllä sitä stressiä on kuitenki ollu ja siitä taas tulee mieleen, että onkohan se sitten suurimmilta osin vaan ollu semmosta tiedostamatonta stressiä. Mutta jos nyt tarkemmin mietitään niitä oireita, niin kyllä luulisin, että ainaki (varsinki viime viikon aikana olleet) uniongelmat on johtunu stressistä, samoin päänsärky, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, väsymys ja huolestuneisuus. Päänsärkyä on tullu esim. siitä luokan metelistä, samoin ärtyneisyyttä, ja ahistuneisuutta on tullu siitä, ku tuntuu, ettei saa tarpeeks asioita aikaan. Mulla valitettavan usein käy niin, että ku en pura ja selvitä niitä yksittäisiä asioita sitä mukkaa ku niitä tullee, ni sitten ne kaikki vaan kertyy ja loppujen lopuksi käy niin, että joku pieniki sana tai lause tai teko tai ihan mikä tahansa, mikä normisti ei ees niin paljoa tuntuis, ni laukaseeki sitten sen, että se kaikki pitemmän ajan stressi ja paine purkautuu sitten kaikki kerralla. Muistaakseni tässä kuussa ei ainakaa oo käyny sillee, mutta tästä saahaanki sopiva aasinsilta niihin keinoihin, mitkä mua auttaa purkamaan sitä stressiä, ettei sitten kävis noin, että kaikki kertyy ja purkautuu sitten joskus kerralla isona hyökyaaltona.

Siinä vaiheessa ku osaa tiedostaa, mistä sitä stressiä tulee, ni on hyvä sitten lyödä vaan faktat pöytään ja miettiä, että no mihinkäs mää voin vaikuttaa ja mihin en. Sitten jos ja kun joittenki asioitten kohalla tajuaa, että enhän mää noihin voi ees vaikuttaa yhtään mitenkään, ni musta ainaki tuntuu, että niien osalta se stressi helpottaa vähän samantien. Mitäs sitä turhia stressaamaan semmosista asioista, joihin ite ei ees voi vaikuttaa. Sitten taas ne asiat, joihin ite voi vaikuttaa, niin pitää yrittää löytää ne keinot, miten voi vaikuttaa. Mää ite huomasin tuon luokan metelin kohalla, että turhaa mää siitä vaan kärsin, mietin mielessä iteksee ja valitan kavereille, ku määhän voin mennä ja sanoa ryhmänohjaajalle, että pakko tehä asialle jotaki, ei voi ennään jatkua näin, ja niinhän mää sitten teinki. Puhuin asiasta sen kanssa ja hän otti sen huolekseen ja asia lähti etenemään. Enempää en voinu asialle tehä, eikä mittään vaikutusta ihan heti tietenkään näy, mutta tein sen minkä pystyin, näillä mennään ja tulevaisuus näyttää tullessaan, mitä tapahtuu. Sitten taas yks iso asia, mikä mulla ihan ylipäätään auttaa jos joku on huonosti, niin puhuminen. Mulla on muutamia hyviä ystäviä, keille voin puhua kaikesta, ja no ainaki yks niistä on tässä kuussa saanu kuulla välillä jopa vähän liikaaki mun valitusta samoista asioista (mutta se onki ainut niistä muutamasta, joka on mun kanssa samassa koulussa, asuu semi lähellä ja ketä näkee aika useesti). Eli kiitos ja anteeksi siitä ;) , mutta pakko kyllä sanoa, että mulle itelle se puhuminen auttaa, se että saa jakaa ja purkaa niitä asioita muille ja ne kaverit sitte kuuntelee ja tsemppaa. Pari muuta asiaa, mitkä mulle itelle myös välillä auttaa, on liikunta ja kirjottaminen. Aika vähän oon viime aikoina kirjotellu, mutta kyllä sen huomaa, että ku otan sen päiväkirjan esille ja sinne kirjottelen, niin se vaikuttaa usein tosi positiivisesti, siitä on apua. Sama liikunnan kanssa. Jos vaan jaksaa raahata ittensä kävelylenkille pitkänki tauon jälkeen, niin kyllä se vaan kummasti aina piristää ja vähän selkeyttää ajatuksia, liikunta ja ulkoilma. Sitten vielä ehkä vähän liittyen tuohon ensimmäiseen keinoon (miettii voiko ees vaikuttaa vai ei), niin mulla auttaa kans se, että miettii asiat aivan perinpohjasesti ja järkevästi, vähän rauhottelee ittiä ja puhuu itelle, että ei kaikki oo aina niin justiisa, voi ottaa vähä rennomminki välillä.

Vielä tälleen viimesenä asiana haluaisin ottaa esille yhen stressiin liittyvän asian, josta oon huomannu, että mulle itelle ainaki käy turhan usein niin. Nimittäin semmonen juttu kun oravanpyörät. Tuo on vaan kielikuva, mutta voi kuulkaas, jos semmoseen oravanpyörään joutuu stressin kanssa, on siitä melko vaikia ja työläs päästä pois. Varmaan aika tuttu tilanne monille, kaikki kokenu semmosen joskus, eikö? Itellä oon esim. huomannu sen, että jos mulla on uniongelmia, tuun siitä tietysti väsyneeksi ja ärtyneeksi ku en oo saanu nukuttua, samalla se stressaa ja huolestuttaa, että miksköhän en nyt saa nukuttua, siitä stressaamisesta ja huolestuneisuudesta tulee vaan lisää uniongelmia ja niinhän ne uniongelmat ei ainakaan katoa. Tai sitten se, kun on valmiiksi jostain stressiä, siihen stressiin auttais vaikka liikunta, tulee sairaaksi, ei voi liikkua ja stressaa siitä kun ei voi liikkua ja se taas ei ainakaan edistä sitä paranemista yhtään eikä auta yhtään mihinkään. Tai sitten se (liittyen jälleen kerran tuohon sairaana olemiseen), että jos ei muutenkaan saa asioita aikaan, siitä tulee stressiä, tulee sairaaksi, ei voi sen takia tehä asioita eikä saa mitään aikaan, sitten tule stressiä siitä ja no eihän sekään auta mitenkään. Että semmosta. Tuommoset oravanpyörät on kyllä niin inhottavia. Itellä siis tullu varsinki viime viikolla tuommosia, ku tosiaan oli sen verran kipeenä ettei voinu tehä asioita yhtään normaalisti, mutta jos ei nyt mietitä sairaana olemista, niin kyllä mulla tuo uniongelma -oravanpyörä tulee turhankin useasti. Jos jollaki on vinkkejä sitä varten, miten päästä tämmösistä oravanpyöristä mahdollisimman nopeesti pois, niin kertokaa ihmeessä! Voi olla, että jotku asiat toimii vaan joillaki, mutta mun mielestä on kiva kuulla mikä toisilla auttaa, niin sitten voi kokeilla, auttaisko se myös itellä.

Tämmöstä siis tällä kertaa. Mää luulen, että jatkossa tuun kiinnittämään enemmän huomiota stressiin silleen hyvällä tavalla, eli just yrittämällä tunnistaa, mikä johtuu mistäki ja mikä mihinki auttaa. Toivottavasti sulla oli hyvä kuukausi, opit itestäs ja omasta stressistä uusia asioita ja jaksat myöhemminkin työstää asiaa siihen suuntaan, että stressais entistä vähemmän eikä niin helposti. Jos on mitä tahansa vinkkejä, ajatuksia, ihan mitä vaan, niin laittakaa ehottomasti kommenttia! Ois aina kiva kuulla teiänki juttuja :)

Kuva on omani.